
Näitä syitähän aina löytyy, tälle tekstintuottamisellekin, minä tartun pikkuasioihin, tavuihin, sanoihin, ja toistettuna ne alkavat tuottamaan sisältöä, tuotteistettua, non-nii ny löyty päämääräki. Päämäärättömyyteen on helppo upota, muistamasta muuta ja unohtua. Ei enkä tästä halunnut puhua. siis näistä pikkuasoista, miksi ne aina yrittääkin järjestää toisilleen syy-seuraus-suhteeseen tai että kuin yksi olisi toistaan tärkeämässä asemassa. Vain tapahtumia, tekoja, tuotteita, kuvia, sanoja, tavuja, jotka ovat ja ovat laitettu vain tiettyyn järjestykseen, näin tällä kertaa ja huomenna toisin, tässä tämä pakka ja hyvin sekoitettuna, ei, enkä tiedä missä valitsemasi kortti on, korttitemppuja kun en taida, pelataan vaikka kuningasta ja kerjäläistä. Ja kuten yleensä käy, näitä kortteja kerätessä, unohan mitä tärkeämmäksi kuvaamani asia olikaan, todennäköisesti näillä kriteereille merkityksettömimmäksi kuvailtu. Mutta jostakin on vain aloitettava ja tässä samalla voin järkätä kortit sitä seuraavaa temppua varten.
Niin ja ajattelin laittaa tänne naamoja tovin, kun ne on niitä unohduksia ja ajan kuluttamista.
Sepä oli päälleliimattua, eli tässä väissä varoituksen sana, että teksti ja kuva eivät selitä , mutta ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta, ehkä, ja tapa miten tästä tekee itselleen mielekästä, sanoo Sanna joka rakastaa vanhojen vatvomista ihan muutenkin liikaa. Tätä vois kuvata jotenkin näi: Kuvaa sotke jotain epämäärästä - jatka kun alkaa näyttää joltain - heitä joukkoon jotain itsestäsi - ja yleistä/piilota - lopeta kun se esittää asiansa. Teksti on sen hetkinen minä joka taas sotkee vanhoja muistojaan nykyaikaan, tuojottelee liikaa näitä tuottoksia ja koittaa löytää yhteyksiä, ja oikeasta kalattaa vaan itsensä vuoksi ja haluaa todeta omaavansa jonkun näppäimistökirjoitushäiriön itsellään. (Tämän annan tekosyyksi etten edes eti nyt typoja enempää, eiköhän tämä asiansa aja, jos puuttuukin pari iitä pisteen päältä (korjaan ne varmaan huomenna).) Ja kun kirjasta puhutaan niin saan toimia kuin kaikkitietävä lukija, enkä tiedä juonta ja jos menekin tekemään ja suunttelemaan eteenpäin jokin hetken meilejohde tekee temput.
Mutta tietenkään tämäkään määritelmä ei ole tosi ja syön sanani kun minun tulee nälkä. Täällä ei ole paljoa suuntaviivoja annettu, koska sinä näen asiat kuitenkin toisin. Toivonmukkaa, mitä enempi asoita kasaa yhteen, tämä möykky kasvaa ja näkyy horisontissa, tai sitte siitä tulee se muodoton möykky, minkä tungen siihen muuttolaatikkoon, jota ei avata seuraavissa kodeissa.
Niin ja ajattelin laittaa tänne naamoja tovin, kun ne on niitä unohduksia ja ajan kuluttamista..toisinaan jopa minun näköisiä! Ja kakkua kerman päälle täällä on myös tarjolla jopa ei yhtään mitään!
..miksi edes yritän..